Saanen esitellä, maailman kaunein Armi. Essin uusi kaveri, jota kävimme katsastamassa tiistaina 5.8. Essi ihmetteli pentuaidan takaa, mikähän tuo on.

   

Donna ei sietänyt Onnia aidan vieressä ollenkaan, Onni isotteli takaisin. Oli todella huvittavaa huomata, että kun Sitten Donna päästettiin aitauksesta pois, Onnista tuli aika kiltti poika. Ettekste nyt vitsii tajunnu, mamma hei , en mä mitään tarkottanut. Kun Donna oli palauttanut Onnin ruotuun, ei murinoita enää kuulunut.

Donnan käydessä pihalla asioillaan, Sari päästi Essin aitaukseen tutustumaan Armiin paremmin. Ei Essi oikein tohtinut, pikkuisen vain haisteli ja ihmetteli. Myöhemmin sitten Essi oli oikeinkin kiinnostunut Armista. Häntä heilui ja kovasti haisteltiin pientä otusta. Yhtään murinaa ei Essin suusta kuulunut. Uskon, että hän kyllä hyvin tulee sulattamaan ja hyväksymään uuden tulokkaan perheeseen.

  

Kukapa voisi vastustaa tämmöistä söpöliiniä. Ja kuka uskoisi, että Armi on näissä kuvissa vasta kolmeviikkoinen. Typy kehittyy aivan hurjaa vauhtia ja on kaunis kuin mikä. Olen ihastusta täynnä. Tuskin jaksan odottaa syyskuun alkua, jolloin hän kotiutuu tänne.

Ruokakippo on valmiina, remmin paikka myös. Essille olen selittänyt jo moneen kertaan, että hänelläkin on kohta kaveri, josta tulee hänen laumansa. Ei enää yksinäisiä päiviä kotosalla meitä odottamassa. Toisaalta tämä skenaario voisi myös herättää kauhua, kun muistan vielä hyvin mitä kaikkea Essi ja Tiuku yhdessä keksivät. Puhumattakaan tästä kesästä, jolloin Onni muitten keralla sisusti uudelleen muutamia kohteita. Mutta se on elämää, siihen kuuluu haasteita ja ylläreitä. Varsinkin jos talossa on parsoneita.

Essi on ikioma muruni, supersuloinen ja myös kaunis. Essillä on ihana luonne, hyvin paljon äitinsä Donnan kaltainen. En usko suurempia vaikeuksia tulevan sopeutumisessa. Se onkin sittenm ihan eri juttu, mitä nämä kaksi yhdessä keksivät hiusteni harmaannuttamiseksi. Onneksi on kampaaja olemassa, voi naamioitua välillä.

Kesälomapäiviä yritämme tässä sateen keskellä vietellä. Ei kovin kesäiseltä tunnu, ainakaan tällä viikolla. Lämpötilat ei harmita, mutta jatkuva sade kyllä. Se pilaa ulkoiluilmat kokonaan, sillä Essi ei ole mitenkään innoissaan jos sataa.

No ken elää se näkee ja kokee. Remontti odottaa portaiden muodossa. Aiomme maalata puiset portaa valkoisiksi ja pinnat ruskeiksi. Siinä sitä riittää taas loman painikkeeksi puuhaa.

Että palaillaan, kun siitä on selvitty voiton puolelle.