Onni vai Armi ?

Onni vai Armi???

Ei paljon kiinnosta !!!!

Onkohan Armi Onnin klooni? Alkaa nimittäin löytyä niin paljon samoja piirteitä. Ei tarvitse huutaa tietyllä volyymillä kuin kerran "ARMI", niin likka vilistää pakoon kuin Onni. Tai silloin kun on ottanut jotain luvatonta, taas pakoon kuin Onni. Essiä haastetaan ja räkytään takaisin nuo pienet hampaat esillä. Tämä on lähinnä huvittavan näköistä. Vaan Armi ei siitä lannistu. Tämä typy on yhtä sitkeä yrittämään asioita kuin Onni konsanaan. Myös se näyttää olevan yhteistä Onnin kanssa, että kaikki kelpaa suuhun.

Eilen ihmettelin kakijälkiä lattiassa, pökälettä ei missään. No mysteeri selvisi sitten myöhemmin, kun neiti tumman maton päällä nykki jotain. Silmääni otti moinen "paksu lanka" heti ja kävinkin oitis tutkimassa asian . Kas, siinähän se pökäle oli ja sopivasti kuivuneena. Tulipa kiire noukkia se siitä ennenkuin se hävisi typykän suuhun. Ja tänä aamuna hän oli jälleen ihastunut omaan luomukseensa. Puhelimessa kun olin, oli pakko napata pikku pökäleet käsiin ja kuljettaa pyttyyn. Jälleen Onnimainen piirre.

Ja kuten Onni restauroi kesällä sohvatuolin edustan, tuntuu Armi olevan ihastunut kohteisiin joista häntä ei kalasteta helpolla pois, kuten sohvan aluseen ja sängyn alustaan. Eihän sinne tällainen reumahiihtäjä pääse. Ainakaan niin nopeasti etteikö neiti olisi jo vilistänyt pakoon. Ja hei, hän on ollut täällä vasta muutaman päivän.Voi armias taivas !!! Vaan sori Sari, enpäs taida palauttaa.........kuin vasta vuosien päästä ja silloinkin vain määräajaksi.

Jos nyt tätä ihmettelette niin kerron sen heti, ettei jää kaivelemaan. Jos typystä kasvaa loistoyksilö, jota Sarin kanssa emme lainkaan epäile edes, on Sarilla oikeus käyttää Armia kerran jalostukseen. Ja oikein se onkin. Urho oli upea koira, niitä geenejä kannattaa jatkaa. Ja kun nuo geenit yhdistettiin toisiin yhtä hienoihin eli Donnaan, uskoisin lopputuloksen olevan tosi hienon. Aika sen tietenkin näyttää ja senkin, onnistunko sössimään tämän yksilön kanssa. Essi on minusta hieno tyttö ja hyvin kasvatettukin, Armi tulee olemaan kovempi luonne.Essi on kuin Donna monella tapaa, omaa luontaista sisäsyntyistä fiksuutta. Jota en edes minä ole onnistunut sössimään.  

Siinä he nyt sitten ovat, nämä minun tyttöni. Kuinka soisinkaan heille iloja, suojaa ja koiramaista elämää. Rakkautta meiltä kyllä riittää, terveyttä toivoaksemme myös jotta tytöt saisivat siitä koiramaisesta olemisesta nauttia.

Terveyttä toivon tietysti heille myös ja se onkin seuraava syventymisen kohde. Messisen allergiatestit tulivat ja sieltä pölähti kyllä nyt melkoinen lista. Kaikkein yllättävin juttu oli kana. Ja Messinen on vääntänyt kanaa tähän päivään asti, kun olen luullut sen nyt ainakin olevan okei. Nauta sieltä tuli myös positiivisena, samoin possu. Sallittuina onneksi listalla säilyivät kala, kalkkuna, ankka,peura mm. Ja mikä hämmästyttävintä, vehnäallergiaa ei ole, mutta ohra-allergia kyllä. Ja sitten nämä jokakeväiset ihmistenkin siitepölyriesat, ne vahvistuivat mitä olin epäillytkin tämän kesän ja kevään aikana. Eli koivu, leppä paju ja mm. pujo. On tässä nyt sitten taiteilemista asioiden ja ruuan kanssa. Nyt on sitten yhä enemmän syytä syötellä Messiselle vain kotitekoisia sapuskoja.  Mentävä jollain konstilla sinne luonnonmukaisempaan suuntaan. Jos nyt ei ihan kokonaan barffaukseen, niin sinne suuntaanaika reilusti. Armi saa sitten seurata mukana, vaikka en toki karsi hänen ruokiaan koska hänellä ei mitään ole. Ainakaan vielä, sillä allergiathan kehittyvät ajan kanssa. Ja niinkin se menee allergioiden kanssa, että jokin allergeeni voi poistua ja uusi puhjeta. Näin itse olen allergisena kokenut käyneen minulle.

Täällä alla on jotain jänskää...hui !!!!

 

Mä piilotan tän möhköfantin tänne ja suolistan sen sitte  myöhemmin !!

Ärinää on vielä, mutta nyt on sentään edes vähän leikitty yhdessä. Ja olen jättänyt heitä tuokioiksi yksin. Kunnossa ovat olleet kumpikin palatessani. Joten Saria siteeratakseni;kyllä se siitä. Armi on sinnikäs sissi yrittämään haluamiaan asioita, Essi yhtä jämäkkä kertomaan kuinka asiat ovat.Ja sehän on selvä ettei Armilla ole mitään asiaa äipän viereen sänkyyn. Se on Armille kerrottu selkeästi. Essi nukkuu kylkeeni liimaantuneena koko yön. Arvatkaas onko mulla kuuma!! Tän ikäsellä naisella ny muutenkin.

Palaillaan loppuviikosta. Katsotaan miten koiramaailma sitten makoilee.