Onkohan mikään mukavampaa kuin loma, varsinkin kun tuntee siihen valtaisaa tarvetta. Jestas mikä työrupeama.

On pyydetty kuvaa Messisen pupujussipuvusta, tietenkin mieluummin Messisen päällä. Ei käy, siis että Messisen päällä. Olen lojaali mami, enkä aseta Messistä naurunalaiseksi. On tarpeeksi ollut pitelemistä omassa naamavärkissä joka aamu, kun sitä pukua on päälle vetänyt. Nyt se on laitettu jäähylle, kun olen lomalla ja tassukin näyttää suht hyvältä. Saa nähdä mitä tapahtuu, sillä antibiootit loppuivat nyt. Tekeekö Messinen taas kuuluisan takapakkinsa. Sormet ja varpaat ovat jo kouristuksenomaisesti ristissä, että ei tulisi enää mitään ongelmia.

Tätä pukua saa vapaasti kopioida, on vielä niin tyttömäisen sievän värinenkin.(Ainoa kangas, jonka osasin uhrata. Ei tämmösestä voi mitään muutakaan tehdä. Kuuluu Sulo Vile´n sarjaan; halvalla saatu,pakko ostaa. Vanhakin tuo kangas on. Ei tommosia värejä enää voida tehdä !??)

Kallista päätä niin saat paremman käsityksen. Ja pliiis, puku on kyhätty valtavassa kiireessä, jälki on siis sitä sun tätä. Saumurikin oli rikki ja EU-direktiivit lukematta. En ihan näin surkee ole ompelemaan.

Haalari olikin vähän haasteellisempi tehdä. Sarin koirien puvusta sain otettua kaavat ulos ja siitä se sitten lähti. Disney-kangas oli löytö ja puoliksi vitsi. Mutta ei niistä hassumpia tullut, vaikka ite sanonkin. Täytyy joku kerta ottaa parempi kuva, varmaan ilman Messistä sekin. Messisellä ei ole sitten minkään valtakunnan kärsivällisyyttä olla pukumannekiinina. Eikä muuten Onnillakaan, joka luikerteli kuin ankerias villapaidan sisällä. Kutominen onkin sitten ihan toinen juttu. Se ei oikein ole leipälaji mulle, varsinkin kun malli asustaa muualla. No, tekeillä on uusi paitis, suomeksi sanottuna "kusiaukolla", kun uroksilla on tuo merkkaus"tussi" melkein keskellä hyvää vatsanahkaa. Hyvän ja kauniin vatsanahan tuhlausta sanoi Messinen. Mikäs on sanoessa, kun ikuiseksi arvoitukseksi "tussin"  funktio Messiselle jää.

Messinen istuu nyt pöydällä ikkunasta vakoilemassa. Pari pähkinänsärkijää oli puussa ja niitä piti kytätä. Yläkerran ikkunasta aukeakin aivan upeat näkymät joka suuntaan, siis oravien suhteen. Ja miksei kaiken muunkin vahdittavan. Ja välillä voi ottaa voimistavat nokoset pehmukkeella.

Tassukin on vapaana kaikesta kahlitsevasta, elämä on taas makoisaa. Äippä yrittää keksiä viihdykettä ja pikkulenkkejä. Taas köllitään ja sitten leikitään!!!!! Siis munhan piti olla lomalla ! No, mitä sitä ei tekisi, että Messisellä olis mukavaa.

Jassoo, tamppaajat ovat ilmeisesti lähdössä kouluun. Kohta hiljenee taas. Kun tuota vilskettä kuuntelee, en ihmettele lainkaan emotamppaajan väsymystä. Mutta tottahan se on, viimeiset voimat pitäisi käyttää avun hankkimiseen. Muuten voi käydä niin, että romahtaa eikä olekaan sitten enää voimia nousta saati hakea apua.

Henkilöstölehti odottelee artikkelia, joten on taas sukellettava historian syövereihin ja keksittävä jotain. Miksi kirjoitella kotona? Työasia vielä. Niinpä, mutta töissä ei sitä rauhaa ole keskittyä kirjoittamaan. Täytyy kompensoida käytettyä aikaa sitten jollain tavalla töissä. Pidentää kahvitaukoa, ruokataukoa mitä nyt sitten keksiikään. Kirjoittaminen vie aikaa, mutta on mukavaa puuhaa.

Palaillaan.