Kaikenlaista on mietitty tässä kevään kuluessa. Tutkittu sitä tätä ja tuota. Luettu osaavien ja viisaampien blogieja, niistä haettu kaikki mahdolliset tiedonmurut. Vaan olenko tänään yhtään sen viisaampi, se jää nähtäväksi.

Allergisia koiria on olevinaan paljon, silloin kun hakee näitä blogeja ja keskustelupalstojen neuvoja erilaisista hoidoista. Ja karsii niistä pois kaikki sellaiset "musta tuntuu ehkä..."- jutut. Osaavia ihmisiä on onneksi myös löytynyt, ihmisiä, jotka ovat maltilla ja tiedolla hoitaneet allergisia koiruuksiaan. Ja juuri näistä blogeista ole poiminut vinkkejä allergioiden ja niistä johtuvien sairauksien taltuttamiseen.

Ja niinpä asiat on nyt sitten tällä mallilla, että kortisonia olen purkamassa pois. Siitä huolimatta, että kesä ja siitepölyt ovat jo täällä. Yritän nyt muita keinoja monestakin syystä. Kortisonista, niin hyvä lääke kuin se toimivuudeltaan onkin, on haittoja pitemmässä käytössä. Essin turkki on todella huonossa kunnossa minusta, verrattuna entiseen. Vatsa oireilee löysyydellään aina välillä ja närästys on saapunut kaveriksi siihen kylkeen. Kaiken tämän jälkeen totesin, että nyt riitti, on pakko olla muitakin keinoja. Niinpä palasin tämän blogin pariin http://www.herkkusuun.vuodatus.net/page/AnnaWilma, josta olen saanut paitsi hyviä ruokaohjeita myös todellisia neuvoja.

Kookosöljyä on ostettu ja sitä lisätään nyt noin teelusikallisen verran ruokaan iltapäivisin. Se on sopinut hyvin ja ahhh miten ihanalta kookokselta typykkä tuoksuu sen jälkeen. Kehäkukkavoidetta metsästän paraikaa, propolistipat on odottelemassa jos ja kun niitä tarvitaan. Kortisonia menee enää neljännes joka kolmas päivä eikä sanottavia kutinoita ole. Tilalle on otettu nyt jo ylimenokauteen Heinix, joka on antihistamiini ilman kortisonia. Heinix ja Histec vastaavat sitä lääkereseptillä olevaa Atarax-lääkettä, jota myös koirien allergioihin on käytetty. Sekään ei sisällä kortisonia lainkaan, mutta on tehokas kutinan hillitsijä. Tiedän sen omasta kokemuksesta ja kaverien kokemuksista koiriensa kanssa. siksi uskalsin lähteä tähän kokeiluun. Essin kokoiselle koiralle (n.9-9,5 kg) annostus Heinixiä 10mg on 1 tabletti pari kertaa päivässä. Närästykseen käytän joko Antepsinia tai sitten Pepcidiä, jota annan Essille puolikkaan pari kertaa päivässä. Näissä närästyslääkkeissä ja muissakin kannattaa kysyä ensin eläinlääkäriltä oikea annostus eikä yrittää sitä omin päin säädellä. Itse sain nämä ohjeet essiä hoitaneelta lääkäriltä, olemme pääsääntöisesti käyttäneet samaa lääkäriasemaa. Olen kokenut heidän lääkärinsä hyviksi ja he tuntevat Essin hyvin, valitettavasti. Pakko sanoa näin, sillä olisihan se ollut mukavampaa vierailla siellä harvemmin. Ja ehdottomasti harvemmin kuin tänä keväänä. Toivon mukaan loppuvuosi kuluu paremmin, kaikin puolin paremmin.

Ruuan kanssa olemme päässeet hyvään jamaan. Tiedetään mikä käy ja mikä ei, eikä mitään uusia tuntemattomia nyt tuodakaan kokeilulle. Ei ainakaan ennen kuin tilanne on täysin hallinnassa ja allergiat helpottaneet, jos sittenkään. Sillä mitä sitä venettä keikuttamaan. Koira ei sitä vaihtelua kaipaa, se on tyytyväinen vain saadessaan ruokaa, laadukasta ruokaa.

Siitepölytaistoon käydään kaikin voimin siivoamisen, pyyheliinapyyhkimisen ja mitä nyt sitten ikinä voikaan tehdä niiden haittojen vähentämiseksi. Apuna siinä sitten nuo antihistamiinit. Jotkut eläinlääkärit ovat sitä mieltä etteivät ne koirilla tehoa yhtä hyvin kuin ihmisillä, vaan toistakin mielipidettä löytyy. Ja netistä voi lukea niidenkin onnistuneesta käytöstä ja tuloksista.

Kyllä se niin on, että luonnonmukainen koiran hoito kaikilta osin näyttäisi olevan se paras ja parantavin tie allergiselle koiralle ja muillekin. Itse tunnen henkilökohtaisesti useampia koiran omistajia, jotka toimivat näin ja heidän koiransa eivät juurikaan vieraile eläinlääkärissä kuin rokotuksilla. Teollista ruokaa En tule Essille enää ikinä  syöttämään, se on varma. Miten lähelle barffia pääsemme sitten noiden allergioiden takia  (ruoka-aineallergiat) jää nähtäväksi. Mutta sitä yritän, sillä todellakin haluan hänet pitää kauan ja mahdollisimman terveenä.

Essi on hyvistä linjoista ja tarkkaan suunniteltu pentu, emon ja isän yhteensopivuus punnittu monelta kantilta. Ja silti kävi näin. Ei sitä koskaan tiedä mitä jälkeläisistä tulee, vaikka parhaansa koittaa. Jotain voi putkahtaa mukaan sukupolvien takaa ja voihan olla niinkin ettei kaikkia sairauksia ole edes julki ilmoitettu. Eipä siinä kasvattaja sitten paljoa voi, vaikka kaikkensa koittaa halutessaan pitää linjat hyvinä ja vapaina sairauksista.

Mutta kaikesta huolimatta, meillä on kaikki aikas hyvin. Allergioiden kanssa pärjää eikä mitään maata kaatavan kauheaa ole tullut. Ja nykyisessä tietoyhteiskunnassa apua on saatavilla suhteellisen helposti sekä myös sitä tosi tarpeellista vertaistukea.

Näillä siis mennään nyt ja katsotaan mihin se vie. Kesän kuluessa olen varmaan viisaampi, ainakin toivon niin. Ja Essi terveempi, sitä toivonkin sitten ihan mielettömästi. Peukut pystyyn sillä nyt mennään eikä meinata.

Palataan.

 Kyl maar tästäki sit taas selvitä !!!! Siunakko !!!