No nyt on maailmankirjat sekaisin. Minä löysin Essille purkkiruokaa, jossa on vain sitä ihteensä eli peuraa. No, on siinä muutakin, mutta ei mitään aineita joita Essi ei voisi syödä. On ihan ihmeellinen olo, että meidän neiti nyt syö jotain muutakin kuin kalkkunaa.

Kalkkunajauhelihaa etsiessäni törmäsin aivan uuteen lemmikkiliikkeeseen nimeltä Lemmikkiasema. Hyvin varusteltu liike mukavalla myyjällä. Lähdin hakemaan sieltä kalkkunajauhelihaa, joka tuntuu olevan nyt jostain syystä kortilla eli sitä ei ole. Ei ollut täällä lemmikkiliikkeessäkään. Sen sijaan hän esitteli minulle aivan uuden ruokasarjan nimeltä Ziwipeaks ja tässä linkki sen sivustoon. Voitte itse paremmin lukea sieltä. Klikkaamalla vihreään palkkiin , jossa lukee valikko, aukeaa erilaisia osioita sivustolle, paljon tietoa heistä ja heidän tuotteistaan.

Tässä linkki; http://www.ziwipeak.com/fin/home.shtml. Tuote tulee Uudesta-Seelannista ja on luonnonmukaista ruokaa, jonka tiettävästi ovat myös barffaajat hyväksyneet koirilleen. Ja se kertoo jo paljon. Lisäksi Uudessa -Seelannissa on määräykset tiukempia kuin täällä, joten ruoka on todella sitämitä purkin kyljessä lukee. Essille maistuu, maistuu todella eikä mitään kyhnytyksiä ole tullut. Mikä suunnaton helpotus, kun matkoille lähtee. Kuinka helppoa onkaan tempaista mukaan vain pari purkkia tätä ja ruokailu on järjestyksessä. Purkista ei tule mitään ällöä teollisen tuotteen hajuakaan vaan lihan tuoksu.

Kaupasta nappasin mukaan kokeeksi myös James Wellbeloved´n märkäruokaa kalkkuna-riisi, jossa ei selosteen mukaan ole mitään allergisoivaa. Sitä en ole vielä kokeillut, mutta jos tulos on samaa kuin tästä peurasta, alkaa meidän olomme olla mukavampi ja helpompi ja ennenkaikkea vaihtelevampi. Samasta liikkeestä ostin kokeeksi myös kasvissosetta, joka sekin on kelvannut tosi hyvin.

Olen todella hyvilläni tästä ja aionkin käydä hamstraamassa purkkeja kesälomaa varten varastoon. Että onni voikin irrota näin yksinkertaisista asioista. Samassa liikkeessä oli myös tiskillä Anna Multasen käyntikortteja, joista nappasin myös mukaani yhden. Josko kävisin Essin kanssa hänen luonaan hakemassa vielä nuo luontaispuolen ja homeopatian vinkit olotilan parantamiseen. Joskin tuolla Naantalin luonnonmaalla on myös eräs lapsuuteni tuttu ihminen samalla alalla kuin Multanen. Tässä linkki hänen sivuilleen, äärestä mukava ihminen. http://www.artemisiaelainterapia.com/linkkisivu.htm

Tassutulehdus on selätetty tällä erää. Tavaksi tuli lenkin jälkeen tassujen pesu, jota Essi oikein odottaa. Neiti kipittää yläkertaan kylppäriin ja odottaa armollisesti, että palvelija könttii perässä ja pesaisee hänen kuninkaalliset tassunsa sekä pyyhkii silmät, kuonon ja turkin. Mitä ei palvelija tekisi kultansa vuoksi.

Vetramil on myös uusi tuttavuus luontaisemmalta puolelta.:

Vetramil on hunajaa ja eteerisiä öljyjä sisältävä haavavoide kaikille eläimille. Vetramilin sisältämän hunajan entsyymeillä on antibakteerinen vaikutus ja tulehtuneet haavat puhdistuvat nopeasti. Voiteen alhainen pH-arvo edesauttaa haavan paranemista, ja eteeriset öljyt edistävät vaurioituneen ihon ja tulehduksen paranemista. Vetramiliä voi käyttää erilalsten haavojen ja ruhjeiden, ihottumien, hiertymien ja hankaumien, furunkuloosin, pyoderman ja hot spotin hoitoon.

Voidetta levitetään haavaan tai ärtyneelle iholle 1-2 kertaa päivässä. Isoihin haavoihin levitetään paksu kerros voidetta ja peitetään sideharsolla.

Hyvä tuote kaikenkaikkiaan , ehkä vähän tahmeampi kuin joku kortisonipitoinen voide. Hyvä vaihtoehto kuitenkin jos ei halua kortisonipohjaisia käyttää.

Näin tällä erää. Päivittelen sitten taas lomien alettua.....jos ehtii ja on energiaa siihen. Tiuku ja Onni ovat vielä kaksi viikkoa meillä. Sen mukaan elellään ja ollaan kolmikkona. Mukavaa , ehkä Essistäkin sillä asia on selkeästi tuotu esille, että huushollin ykkönen koirahierarkiassa on Essi. Ja Onni se pahnan pohjimmainen.

Se on muuten hauskaa kuinka Onni nousee aina joka aamu yhtäaikaa minun kanssani aamutoimiin. Ja piha, piha se on rakkain paikka Onnille. Onni on onnesta soikeana saadessaan viettää aikaa pihalla tarkkaillen ympäristön elämää. Ja siihen oheen kun saa "mummin" mansikkamaasta makusen mansikan, onni on täydellistä. Minä taas olen sitä mitä, että kel Onni on, on onnillinen.

"Täs mää olen viälä pikkunen Onni, mutta viäläkin oon yhtä lutunen. Mummi sanoo niin."