Äiti käski sanoo kaikille hyvää Joulua. Se on vissiin aika tärkee joku juhla tai semmonen,ainaki äiti hössöttää siihen malliin. Ei saa olla siellä eikä täällä. Se karsee imuri huutaa koko ajan korvan juures ja sitte on lattiat märät. Äiti puhu jostain meiänki pesemisestä. Jos ei olis liikkeel jotain sellasii vakoojia, ne oli kai tonttui tai jotain sellasii muita tyhmii, niin sanonko sille kuka pestäis. Mut jos ny sitte täl kertaa antaa olla.

Jos mun muistini jotai sanoo niin aika hyväntuoksusii ruokii ainaki on tulos. Ja jos meinaa osingolle päästä nii on paras olla kiltti. Mä yritin sitä sanoo Tiukullekin, mut silti se pissi matolle. Iso likka, en mä tiedä mikä  häslinki sille oikeen tuli. Ikävä sen mutsii vissiin. Mä kyllä sanoin sille, että kyllä se kersantti tulee ja nopeemmin kun osaat oottaa.

Sekin hyvä puoli siin on, kun se tulee, että sitte Tiuku ja Onni nukkuu taas sen kanssa ja mulla on mahikset päästä sänkyyn äitin kainaloon. Oikeesti, se on mun paras joululahja. siin on jotenki turvassa ja on tosi lämmin olla. Kun vaan ehtis nukahtaa ennenku äiti alottaa sen karmeen ääntelyn. Ne sanoo sitä joksikin kuorsaamiseksi. Äiti on kyl aika taitava siinä, mä en osais. En ainakaan niin kovaa. Mut ehkä mä ehdin nukahtaa ennen sitä. Iskä toivoo aina samaa.

Tiätteks, meille raahataan aina puu sisälle jouluna. Ja sitte se naamioidaan joksikin muuksi. Mä en ymmärrä. Enste siivotaan ja siivotaan, et olis niinku siistii ja sitte raahataan sisälle semmonen puu. Mä vaan toivon, ettei Onni pissaa siihen. Tai sitte Tiuku yritä ottaa niitä naamiojuttuja siitä. Mä muistan, kun yhden kerran meill oli semmonen puu ja Tiuku meni hörheltään siinä ja nii se kaatu. Mä olin kyl siin vaihees tuolin takana. Äiti ja se kersantti huusi. Siin oliki sitte ihan tarpeeks rangaistusta, oli meinaan sen verran tota volyymiä äänes. Huamasitteks, mä osaan yhen hienon sanan. Volyymi.

Ei täs ny sitte muuta, kun sitä joulurauhaa, hyvii ruakii ja mukavii lenkkei. Äiti kirjottaa sitte joulun jälkeen taas jotai. Mä meen nyt vähän ottaan päikkäreitä, että mä jaksan sitte taas koohottaa, niinku äiti sanoo.

Saas nährä onks isi taas jouluna tän näköne sen puun naamioinnin jälkeen.