Messisenkin blogi on saanut blogitunnustuksen, kiitos siitä Ann-Marie ja Leevi.

En nyt tiedä,miten hyviä tässä ollaan tai hauskoja, mutta se Ann-Marien arviossa on kyllä totta, että suurta rakkautta koiria kohtaan tunnen. Koiria on ollut jo useampi kappale ja kaikkia olen rakastanut. Mutta niin se vain on, etä nuo muut rakkaudet eivät ole kasvaneet aivan samoihin mittoihin kuin rakkaus näihin parsoneihin. Nämä ovat täysin omaa luokkaansa.

Jumalainen Essini, Ihanan viehkeä Tiuku ja hurmaava Onni, siinä on sellainen seurakunta ettei paremmasta väliä. Ja siltä tuntuu, että käännympä mihin suuntaan tahansa, näitä ihanuuksia satelee kuin karkkeja taivaasta. Donna,Milli, Siiseli,Leevi, Russu ja Kapu, kaikkia voisin muiskutella loputtomiin ja istua keskellä nurmikkoa tuntitolkulla katselemassa mitä he puuhaavat. Samaa rotua, aivan erilaisia persoonia. Liian harvoin vain näkee. Klenistäkin olen nähnyt livenä vain sen tuokion, että ehdin hurahtaa häneenkin ihan totaalisesti. Ainoa näin vielä pienemmän hetken, mutta mikä neitonen ! Ihan ihku. Kuten huomaatte olen siis totaalisesti sekaisin näistä. Ja jos unelma toteutuu ja syksyllä saan yhden lisää, silloin menen takuuvarmasti sekaisin.

Mutta kenelle jakaisin tunnustuksen eteenpäin, kun kaikki tuntemani ovat jo tunnustuksen saaneet?

 Tunnustuksen haluaisin antaa oivallisen kasvatustyön vuoksi

http://www.pardonnas.net/ eli Sarille. En olisi milloinkaan arvannut koiraa hankkiessani että saisin myös kaupan päälle hyvän ystävän todellisen tukipylvään parsonimaailmaani. Ei ole tullut vastaan tilannetta, etten olisi saanut neuvoa kun sitä on kaivattu ja tarvittu. Blogiansa Sari voisi päivittää paremmin, sillä huikeita tilanteita kyllä löytyy sieltäkin. Sarilla jos kellä on suuri rakkaus tähän rotuun ja koiriinsa. Ymmärrän silti ettei blogia ole kovin ahkerasti päivitetty, mutta jospa se tilanne muuttuisi.

Toiseksi voisin nimetä  Murahduksia ja virkkuukoukkuja eli http://piukunen.vuodatus.net

Ihana blogi Brunosta, joka parsoniksikin on ehtinyt tutustua jo monenlaisiin makuihin eri esineiden suhteen. Kivasti tehty blogi, jossa ripaus koiraa, tupsahdus käsitöitä jne . Kaikki kudottu yhteen mukavalla tekstillä. Olisipa kiva tutustua ihan livenä. Jospa onnistuisi Sarin kautta.

Muita en nyt osaa nimetä, mutta toivon mukaan nämä kaksi jakavat sitten tunnustuksia eteen päin.

 

Vierailen päivittäin katsomassa niin Tiukun ja Onnin kuin Leevin ja Klenin sivuja. Ihailen ja kadehdinkin sitä loistavaa valokuvien satoa. Omalla kamerallani saan kuvattua Essistä useimmin vain perskarvat. Kamera nääs laukeaa vasta kun neiti on jo parsoninnopeudella häippässyt kuvasta ja vain peppu enää näkyy jostain kulmasta. Pitäis tietenkin tutustua kameraan paremmin.

Uskokaa pois, kyllä hän tässäkin kuvassa oli. Livahti terassille, eikä vähiten sen hyytävän huudon vuoksi; "EEEEEEIIIIIIIIIHHHHHHH !!!!" Neiti oli vain ihan vähäsen menossa tähän kukka/yrttilaatikkoon tutkimaan istutuksiani.

Puutarhassa on nyt paljon uutta ja lisää muutoksia tulee, mutta niistä sitten toisen kerran, kunhan saan kuvat ladattua koneelle.

Siellä on myös etupihalle luotu Onnin-pito kehikko. Sitä kutsutaan myös aidaksi noin proosallisemmin. Olipa ylläri Onni-karkurille, ei meidän perheessä kukkoilla.

Mutta palaillaan.

Sori etten saanut tuota blogitunnustus sertiä näkymään tähän. Muuta kuin turhan pienenä. Siitä voisin ottaa mielellään neuvoja vastaan, jotka olette saaneet sen onnistumaan.

Palataan asiaan !