Kaksi viikkoa ilman kortisonia. Hyvin on mennyt ja tuntuu siltä, että antihistamiinit tepsivät ihan riittävästi.

Närästyksen ( siis ne vaivat jotka luen närästämiseksi) hoito on edelleenkin vain Antepsinia. Yritän välttää happosalpaajia ja annan sellaista vain tosi tarpeessa. Itsestäni tiedän kuinka helposti se heittää vatsan happotasapainon sekaisin ja melkoinen kierre on valmis. Itseäni yritän hoitaa nyt maitohappobakteereilla ja ajattelinkin hakea BioLatten maitohappobakteereja, jotka on hyviksi ja laadukkaiksi todettuja. Ainakin viimeksi niitä sai Kauppatorin Apteekista, joka on kyllä viime aikoina kunnostautunut linjalla ei-oo. Täytyy tutkailla BioLatten sivustosta ketkä toimivat myyjinä  nyt.

Essille tulee kovin helposti se tyhjän vatsan oireilu eli likka buglaa sappea silloin. Kuten tänä aamuna. Ruoka maistui sitten kyllä tosi hyvin, etä siitä päättelin mistä oli kyse.

Vielä kaksi viikkoa h-hetkeen eli Tiukun ja Onnin saapuminen kuukaudeksi huusholliin. Se muuttaa taas perheen aamutoimia ja struktuuria muutenkin. Ja sitten on taas pidettävä Essiä korostetusti esillä eli alleviivattava noille kahdelle  ja selvennettävä Essille kuka on meidän perheessä siinä laumassa ykkönen. Onneksi lauma on aina tullut tosi hyvin juttuun keskenään. Osaavat mukautua toisiinsa

Kaikista heistä tykkään tosi paljon, muruja kaikki ja sohvani/sydämeni valtaajia. Vaan ylitse kaikkien on silti oma Messiseni. Sohvani, sydämeni ja sieluni valtaaja.

Ohhoijaa, Pitäisi jaksaa purkaa kamerastakin kuvatuksia. Saisi jotain uutta tähänkin blogiin. että sitä odotellessa.