Lääkärireissu sitten uusittiin. Löysäily ei mennyt ohi ja huomasi miten tyttöressun mahaa välillä kouristi ja tippui pelkkää nestettä pepusta. No syy siihen selvisi vakkari eläinasemalla, annostus oli vain puolet siitä mitä se olisi pitänyt olla. Ei kait se pöpö voi lähtöpassia saadakaan, kun lääkettä oli vaan vähän kiusaksi asti. Eli nyt ollaan sitten kolmen viikon kuurilla ja lisänä diarsanyl-oraalipastaa tasaamaan suoliston toimintaa.

Samalla tuli keskusteltua myös Messisen syömistä kasviksista, Ne kehotettiin laittamaan hyllylle toistaiseksi ristiallergioiden vuoksi. Ja sen keskustelutuokion myötä sitten palattiin taas kirjojen pariin opiskelemaan. Voi herranen aika mikä sekamelskan maailma. Hetken tuntui siltä etten ikina tästä suosta selviä, Messiselle ei jää mitään syötävää ja tästä eteen päin eletäänkin sitten vaan pyhästä hengestä.

No ei sentään. Ensi peljästyksen jälkeen sain kahlattua sen verran listaa läpi, että kasviksia , niitä sallittuja kyllä löytyy. Mutta vain keitettyinä. Allergeenit eli ne valkuaisaineet siis lähinnä jotka haittaa aiheuttavat, muuttuvat keitettäessä tai höyrytettyinä. Niiden allergisoiva vaikutus joko pienenee tai häviää kokonaan. Omena ei ole niin allergisoiva, kun sen kuorii. Porkkanakin lempeytyy allergeenisesti kun sen keittää. sen sijaan aivan ehdottomasti kiellettyjä ovat sitrushedelmät ja pähkinät. 

Essi on allerginen eri siitepölyille, koivu, pujo, leppä, tammi, saarni, pyökki. Ja siihen sitten lisätään vielä kotoinen voikukka ja timotei, niin siinähän sitä. Ja ristiallergeeneja näille löytyy sitten pilvin pimein. Esim. allergialiiton sivuilla näitä listoja on ja laittamalla nettiin hakusanaksi ristiallergia, saa lisää tietoa vaikka kuinka. Yhteinen tekijä kaikessa kuitenkin on, että käsittelemällä allergeeneja saa pienennettyä. Näin luki monessa sivustossa. Eli siinä suhteessa on ollut hyvä asia ruveta tekemään se peruspuuro uunissa muhittamalla. Kypsyys on ihan toista kuin kattilassa tehtynä. Puuron tuoksukin on ihan toista kuin kattilassa tehdyn, se on aromikas ja herkullisen pehmeä. Messinen käy aina ihan kierroksilla uunin edessä, kun puuroa on tulossa.

Lisänä tähän koko soppaan tuli sitten silmätipat, kun Messisen silmät vetivät viiruiksi ja olivat punaiset. Eli lista oli sitten sairauspuolella täydellinen. Onneksi lääkäri muisti Essin vielä hyvin ja antoi puhelinreseptin, silmät kun punoittivat jo siellä käydessä. Vaan kumpikin toivoimme ettei se tilanne pahentuisi vaan meni omalla painollaan ohi. Vaan ei. Samalla sain häneltä kuulla, että siitepölyallergiselle koiralle voi käyttää hyvin Lomudal-tippoja, joita apteekista saa. Pitää vaan aloittaa ajoissa, että ne ehtivät vaikuttaa. Eli kevään puolella parempi aloittaa heti helmikuussa ennenkuin paju aloittaa. Sillä tavoin pääsee sitten niskan päälle heti eikä ehdi tulehdusta tulla, tipat vaativat aikansa toimiakseen.

Messisen listalla on nyt sitte sallittuina kasviksina kukkakaali ja parsakaali, molemmat vitamiinillisesti ihan hyviä. Vesimelonia, marjoja ja keitettyä perunaa. Ja kun tilanne paranee, voi varovasti kokeilla keitettyä porkkanaa. Kurkut ja kesäkurpitsat sekä tomaatit saa unohtaa. Riittävästi kasviskunnan tuotteita silti jää. Sääli vain, että rusinat ja banaanit ovat mennyttä elämää.

Nyt kun on sinänsä aika väsynyt ja lohduton olo, pitäneen muistaa nuo HooPeen sanat; hyvillä mielin voi olla, kun kaikkensa on koittanut ja tehnyt. Näinhän se on. Essi tuskin kaipaa joka päivälle eri gourmet-ruokaa ja vaihtelua koko ajan. Hän kaipaa ja tarvitsee vain ruokaa ja vitamiinit öljyjen kera. Riittävästi ulkoilua, että kunto pysyy ja riittävästi aivojumppaa. Siinä on onnellisen ja tyytyväisen ja hyvinvoivan russelin elämän eväät. Enempään en pysty kuin tähän mihin oma ymmärrys riittää. Kaikkeni olen tehnyt ja samalla tasolla jatkan niin kauan kuin meissä henki pihisee. Sen täytyy riittää.

Kato äiti, mä pyydystin ite tämmösen, Laita pataan!!!

 

Viime päivinä on ollut oksettavan paljon lehdissä tapauksia, joissa eläintä ja juuri koiria on pahoinpidelty. Mitä sellaisen ihmisen päässä liikkuu, joka sellaista tekee jää minulta ymmärtämättä. Minkä oikeutuksen mielessään hakee jätkä, joka kouluttaa koiraansa johtajuuden tajuamista niin, että koiralla on kaula verille hiertynyt?? en ymmärrä sitä en kä halua edes yrittää. Minun kun ei ole sitä johtajuutta omaani tarvinnut koskaan väkivalloin selventää. Sen kasvattaminen on ollut aina ihan lempeinkin keinoin tehtävissä. Siihen ei tarvita kuin kärsivällisyyttä ja käskyjen toistoa systemaattisesti. Ei koskaan väkivaltaa, sillä ei tee koirasta kuin pelokkaan ja on ymmärrettävää silloin että se puolustautuu henkensä hädässä. Tuollaiset tyypit pitäisi pistää linnaan miettimään tekosiaan ja elinikäinen eläimenpitokielto. 

Jotkut ihmiset ovat vajonneet alemmas kuin hyeenat. Heistä ei voi puhua enää ihmisinä, vaan miksikäs heitä sitten nimität, kun eivät ansaitse edes nimitystä eläin.

Palaillaan, kun näen mihin tämä ruokavaliokeidas nyt sitten johtaa ja pääsemme myös käsiksi niihin yrttitabletteihin, joita tilasin.