Uusi vuosi ilotulituksineen oli ensimmäinen Armille ja Onnille. Räiskettä täällä riitti päivätolkulla, oikeastaan viikkotolkulla sillä se alkoi viikkoa ennen uutta vuotta ja loppui viikon jälkeen. Kyllä alkoi keittää siihen mennessä Huuto. Onnia ei pelottanut, mutta Armia jotenkin kyllä. Äkkinäiset paukaukset saivat typykän hiukan varpailleen ja haukkumaan. Uuden vuoden yön hän nukkui aivan kainalossa ja peiton alla, mutta rauhallisesti kyllä. Tunsi kait olevansa turvassa. Muut eivät olleet moksiskaan. Ja Onni olisi vain halunnut ottaa kiinni raketit. Että semmosta.

Onnista ja Armista on tullut oikein varsinainen Bonnie ja Clyde- kaksikko. Pöydälle ei voi jättää mitään enää. Joulun aikaan Onni yritti saada kalkkunavatia pöydän reunalta, mutta jäi iinni hampaiden kalistessa vatiin. Armi tietenkin odottelemassa vieressä. Toisen kerran Onni varasti leipäpussin pöydältä ja karmeasti karjuen tappeli Armin kanssa leipäpaloista. Onneksi ehdin hätiin, sillä likka oli taas tukehtumassa ahmittuaan kitansa täyteen leipää ahneuksissaan. Onneksi sain kaavittua kurkusta sen klöntin pois ja pelastettua hänet. Kauhistuttaa ajatellakaan miten olisi käynyt jos emme olisikaan olleet kotona, kun tämä tapahtui. Minua se opetti taas senverran etten mitään jätä mihinkään ulottuville, kun töihin lähden.
Armi on uskomattoman ketterä. Sen huomasin, kun tuolini jäi vain ehkä noin viisi senttiä irti pöydästä ja vielä vinottain. Niin oli Armi hypännyt tuolille siihen pieneen rakoon ja kaappasi pitsapalaseni vangikseen. Jahtasin häntä pöydän ale, mutta neiti oli jo ehtinyt makustella sen pienen juusto-tonnikala palasen, jonka oli siitä irti saanut. Loppupala onneksi lojui lattialla, josta sain sen napattua talteen tuolta ahmatilta.
Armi opettelee nyt muutenkin syömään rauhallisemmin. Nyt se sujuu paremmin kun ovat Essin kanssa kaksin. Kun koko kööri on koolla, kaikki muut paitsi Tiuku ahmivat kuin ruoka loppuisi maailmasta. Tiuku jaksaa makustella ja nauttia ruuasta. Ja sekös muita harmittaa.
Nyt ollaan sitten aloitettu luonnonmukaisempi sapuska tytöillä ja hyvin maistuu soseet. Essin iho on vaalennut ja muutenkin näyttää hyvältä. Vielä on matkaa siihen täydelliseen ruokavalioon, mutta pääasia, että matka on alkanut. Varmasti joudun vielä vaivaamaan barffauksen osaavia ja hankkimaan sitä tietoa lisää. Olenkin saanut hyviä nettiosoitteita siihen tarkoitukseen. Kiitos Tiina, en olisi päässyt alkuun ilman neuvojasi. Kirjat ja artikkelit opastavat kyllä, mutta sellaisen neuvot ovat kultaakin kalliimmat, joka jo osaa ja käyttää barffausta.
Uusi kamerakin on tullut jo tutummaksi, mutta vieläkään en ole ehtinyt kunnolla tutustua siihen. Pahus kun vuorokaudessa on niin vähän tuntjea. Ja niistäkin joutuu töissä olemaan sen energisimmän osan. Kotiin tullessa on jo aika puhki, ainakin arkisin. Viikonlopulla onkin sitten toisin, kunhan ei vain lösähdä tv:n ääreen.
Pihalle olemme laittaneet agilitykepit pystyyn. Olen muuten verkottanut aidat ettei sieltä eräs tietty neiti ja herra men aidan alta luvattomille teille. Näin kävi joulun aikaan. Kun Armia ei löytynyt aamuruuan jälkeen sisältä, piti katsella ulkoa tietenkin. Ja siellä neiti oli naapurin puolella. Neiti kalastettiin niskalenkillä sisälle ja siinä rytäkässä paineli sitten Onni aidan alta katselemaan, että mitä siellä oikein oli. Lopputuloksena se, että kummatkin paiskattiin sisälle ja aamun valjetessa päiväksi tukin kaikki reitit aidan alta verkolla ja laudoilla. Oli tosi hauska katella sitä hölmistynyttä naamaa, kun enää ei ollut pakoreittejä. Eilen sitten siistin teokseni ja verkotin oikein kunnolla ihan ympäri pihaa. Olispa nyt ollut tamppaajillakin kunnon aita niin ei olisi ollut mitään hätää, mutta kun ei ole niin reitti on vapaa ties minne asti.
Sellaista täällä vuoden vaihtuessa. Ja tässä muutmia kuvia uuden kameran satona. Ihanaa kun kamera on hetkessä mukana ja saa kunnon kuvia.......tai siis saa sitten joskus kun opin kunnolla. Se harmittaa, etten kerinnyt siihen mukaan, kun harakka istui aidalla ja kyttäsi Armia. Ja Armi kyttäsi harakkaa. Oli kuin kaunotar ja hirviö. Tässä se kaunotar. Ja toinenkin.

           
            Mä oon jo iso tyttö !!!

           

Söpöliini




"siskokset"




Äiiitiiiiiii...Armi roikkuu mun niskassaaaaaaa





Hihiiiiii....äippä pusiii



Palaillaan !